Tekoälyllä kirjoitettua sisältöä on netti pullollaan – mutta miten Google siihen suhtautuu? Erityisesti suomenkielisissä hauissa moni sisällöntuottaja miettii, parantaako vai heikentääkö tekoälytekstin käyttö hakunäkyvyyttä. Sukelletaanpa Googlen ohjeistuksiin ja katsotaan, mitä tutkimukset kertovat AI-sisällön vaikutuksista – ja mitä suomalaisen kannattaisi huomioida.

Google ja tekoäly: virallinen linja

Aloitetaan suoraan ytimestä: Google ei kiellä tekoälyn käyttöä sisällöntuotannossa. Päinvastoin, vuonna 2023 yhtiö päivitti ohjeensa ja totesi, että automaatiota – mukaan lukien tekoälyä – saa käyttää, kunhan sisältö on hyödyllistä ja tarkoitettu ihmisille.

Googlen hakupuolen edustaja Danny Sullivan on ollut tässä asiassa napakka: ongelma ei ole tekoäly itsessään, vaan sen huolimaton käyttö. Eli ei, Google ei sorra AI-tekstiä – se hylkii roskaa. Spämmiä. Massaa, joka on tehty vain hakukoneita varten eikä ketään oikeasti lukevaa ihmistä silmällä pitäen.

Tärkeintä on ymmärtää tämä: Google ei yritä tunnistaa, onko tekstin kirjoittanut ihminen vai kone. Se arvioi sisältöä sen laadun perusteella – katsooko joku sen hyödylliseksi, onko se luotettavaa, onko siinä syvyyttä, onko rakenne selkeä? Jos nämä asiat ovat kunnossa, tekoälytaustasta ei tule miinusta.

Jos ei ole – silloin kärsii näkyvyys, riippumatta siitä, kuka kirjoitti.

Entäs Suomessa?

Hyvä uutinen: samat periaatteet pätevät myös suomenkielisessä haussa. Google ei suhtaudu suomenkieliseen AI-sisältöön eri tavalla kuin englanninkieliseen.

Huono uutinen – jos sellaiseksi lasketaan: suomi on tekoälylle hankala kieli. Monet AI-mallit on koulutettu lähinnä englannilla, ja suomen kohdalla ne kompastelevat helpommin. Lopputuloksena voi olla kömpelöitä ilmauksia, konekäännösmäisyyttä tai outoja sanavalintoja, jotka paljastavat sisällön syntyperän.

Ja vaikka Google ei suoraan rangaise ”konekäännöstyylistä”, vaikutus näkyy epäsuorasti. Jos teksti on vaikeasti luettavaa tai epäluontevaa, käyttäjät poistuvat nopeasti – ja tämä taas vaikuttaa suoraan sijoituksiin. Eli kielioppivirheet, huono rytmi tai epäselvä rakenne eivät ole pelkästään kosmeettisia ongelmia – ne voivat maksaa sijoituksia.

Voiko AI-teksti parantaa vai pilata sijoituksesi?

No niin – tähän moni odottaa vastausta.

Tuore, kesällä 2025 julkaistu Ahrefsin tutkimus on melko paljastava. Siinä analysoitiin 600 000 sivua, ja kävi ilmi, että yli 86 % korkealle rankkaavista sivuista sisälsi AI-tuotettua sisältöä – kokonaan tai osittain. Vain 13,5 % oli puhdasta ihmiskynää.

Mutta tärkeintä: tutkimuksessa ei löytynyt korrelaatiota AI-sisällön määrän ja sijoituksen välillä. Toisin sanoen – hakukone ei piittaa, kuinka paljon kone kirjoitti ja kuinka paljon ihminen, jos lopputulos on laadukas. Korrelaatiokerroin oli mitätön 0,011.

Tämä on huojentavaa uutista suomalaiselle sisällöntuottajalle. Tekoälyn hyödyntäminen ei itsessään ole riski – päinvastoin, se voi olla valtava ajan ja resurssien säästö, kunhan laatu säilyy.

Ihminen + AI = paras yhdistelmä

Yksi iso havainto tutkimuksesta: menestyvimmät sivut yhdistivät ihmisen ja tekoälyn vahvuudet. Yli 80 % top-tuloksista oli tällaisia hybridejä.

Miten tämä näkyy käytännössä? Tyypillisesti tekoäly laatii luonnoksen – nopean rungon, jota ihminen muokkaa, laajentaa, tarkistaa ja viimeistelee. Tämä malli toimii: tekoäly tekee rutiinit, ihminen tuo tunteen, asiantuntemuksen ja vivahteet. Ja Google näkee ja palkitsee sen.

Entäs kun Google käyttää itsekin tekoälyä?

Vuoden 2025 merkittävä muutos oli Googlen uusi AI-tila (Google AI Overview). Tiedätkö, kun kirjoitat pitkän kysymyksen ja hakutulosten yläosaan ilmestyy valmis vastaus AI:n kirjoittamana? Siinä on AI-tila työssään. Se poimii vastauksensa useilta lähteiltä… ja arvostat tätä seuraavaa faktaa:

Google suosii siinä sisällöltään luotettavia, asiantuntevia ja hyvin jäsenneltyjä sivuja. Eli jos artikkelisi on geneeristä, yleistyksillä kuorrutettua “täytesisältöä”, AI-tila ei todennäköisesti noteeraa sitä lainkaan. Mutta jos tekstissäsi on ytimekäs rakenne, kunnolliset lähteet ja selkeä vastaus yleisön kysymykseen – sinulla on hyvä sauma päästä näkyville.

Miten suomalaisen kannattaa toimia?

Tässä muutama vinkki:

• Käytä AI:ta viisaasti. Anna sen tehdä luonnos tai hakea rakenne – sinä viimeistelet.
• Tuo mukaan oma näkökulmasi. Kirjoita kokemuksesta, lisää esimerkkejä Suomesta, tuo mukaan yrityksesi faktoja tai dataa.
• Älä tyydy konekäännöksiin. Jos aloitat englanniksi, käytä työkaluja – kuten humanizer.fi – hiomaan suomenkielinen versio kuntoon.
• Muista E-E-A-T. Kokemus, asiantuntemus, auktoriteetti ja luotettavuus – nämä ratkaisevat.
• Päivitä säännöllisesti. Google ja AI-tila suosivat tuoretta sisältöä.

Tekoäly ei ole uhka – kunhan ihminen pysyy mukana

Tekoäly on loistava apulainen, muttei yksinään riitä. Laatu, näkökulma ja viimeistely ovat edelleen ihmisen vastuulla.

Jos haluat varmistaa, että AI:n kirjoittama luonnos muuttuu aidosti suomalaisyleisöä palvelevaksi, harkitse käyttäväsi humanizer.fi -työkalua. Se tunnistaa “robottimaisuuden” ja tekee sisällöstä luonnollista – säilyttäen faktat, mutta parantaen sävyä.

Tekoälyteksti ei ole SEO-myrkkyä. Laadukkaasti toteutettuna se voi nostaa näkyvyyttäsi – ja vieläpä tehdä sen tehokkaammin kuin koskaan ennen. 💪