Moni sisällöntuottaja houkuttuu tekoälyn helppoudesta – eikö olisi näppärää antaa ChatGPT:n kirjoittaa artikkeli puolestasi? Tekoäly kykenee tuottamaan tekstiä minuuteissa, mutta pinnan alla piilee sudenkuoppia. Mitä haittoja tulee vastaan, kun sisältö on tekoälyn kirjoittamaa? Seuraavassa pureudutaan AI‑sisällön käytön riskeihin hakukoneiden, lukijoiden ja laadun näkökulmasta.

Hakukoneriskit ja näkyvyys

Ensimmäinen huolenaihe monelle on hakukonenäkyvyys. Google on ilmoittanut selvästi, että automaattisesti tuotettu sisältö saattaa rikkoa heidän ohjeitaan, jos sen tarkoitus on manipuloida hakutuloksia.

Toisin sanoen — mikä tahansa bulkki ja heikkolaatuinen teksti – kirjoitti sen robotti tai ihminen – voi suoriutua huonosti haussa.

Google ei välitä, onko tekstisi ihmisen vai tekoälyn kirjoittama, vaan onko sisältö hyödyllistä, omaperäistä ja luotettavaa. Jos sisältö on heikkolaatuista tai tehty vain hakukoneiden huijaamiseksi, se ei menesty hakutuloksissa – oli se tekoälyn tai ihmisen kirjoittama.

Moni markkinoija pelkää myös suoraa “AI‑penaltya” Googlelta. Todellisuudessa Google ei automaattisesti rankaise AI:lla tuotettua tekstiä, vaan kohdistaa päivityksensä huonoon sisältöön laajemmin.

Esimerkiksi Googlen “Helpful Content”‑päivitys vuonna 2022 pyrki laskemaan sellaisten sivujen sijoitusta, joista kävijälle ei ole hyötyä – riippumatta siitä, kuka sisällön kirjoitti. Google itse muutti ohjeitaan muotoon “sisältöä ihmisille” eikä enää vaadi, että sisällön kirjoittaisi ihminen.

Käytännössä: hyvä, aidosti hyödyllinen sisältö pärjää haussa, vaikka sen tuottamisessa olisi hyödynnetty tekoälyä. Sen sijaan jos julkaiset liukuhihnalta kymmeniä artikkeleita ilman arvoa, hakukoneiden SpamBrain voi tunnistaa kaavan ja jättää sivustosi huomiotta.

Lukijoiden luottamus koetuksella

Toinen haittapuoli on vaikutus lukijoihin ja brändin uskottavuuteen. Automaattisen tekstin tunnistaminen on kuluttajille yhä helpompaa, ja sisältö joka “kolahtaa” robottimaiseksi voi karkottaa yleisöä.

Esimerkiksi eräässä Suomessa tehdyssä kyselyssä vain 15 % suomalaisista kertoi luottavansa tekoälyn tuottamaan sisältöön. Epäluulo on siis lähtökohtaisesti korkealla.

Kansainvälisissä kuluttajakyselyissä on saatu samansuuntaisia tuloksia: 52 % vastaajista sanoi kiinnostuksensa laskevan, jos he uskovat tekstin olevan tekoälyn kirjoittama. Lisäksi 26 % kokisi brändin persoonattomaksi ja 20 % jopa laiskaksi, jos verkkosivun teksti ei tunnu ihmisen kirjoittamalta.

Miksi näin?

Lukijat kaipaavat aitoa inhimillistä ääntä ja tarttumapintaa sisältöön. Jos artikkeli on sävyltään geneerinen, tunteeton tai liian täydellinen, moni aavistaa siinä olevan jotain omituisen epäaitoa.

Brändille tämä voi tarkoittaa heikompaa sitoutumista: korkeampia välittömiä poistoja (bounce rate) ja heikentyvää luottamusta asiakassuhteessa. Markkinointisisällössä persoonallisuus ja luottamus ovat valuuttaa – ja tekoälyn tuottama, viimeistelemätön teksti voi tuntua yhtä persoonattomalta kuin automaattinen puhelinrobotti.

Erityisesti sisältömarkkinoijille tämä on kriittistä: Googlen sijoitusten ohella he miettivät, miten teksti resonoi kohdeyleisön kanssa. Liiallinen AI‑tyylisyys voi heikentää brändin äänen tunnistettavuutta ja vakuuttavuutta. Siksi moni viestijä epäröi julkaista mitään täysin muokkaamatonta tekoälyn tuotosta – ja syystä.

Laatu, virheet ja geneerisyys

Kolmas merkittävä haitta‑alue on sisällön laatu. Tekoälymallit – kuten esimerkiksi GPT‑4 – ovat taitavia tuottamaan kieliopillisesti kelpoa tekstiä, mutta eivät erehtymättömiä.

AI ei “ymmärrä” kirjoittamaansa, vaan ennustaa tilastollisesti sopivia sanoja. Tuloksena voi olla vakuuttavan kuuloisia mutta virheellisiä väitteitä – ilmiö tunnetaan hallusinaationa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaksi juristia sai sakot, kun heidän ChatGPT:llä laatimassaan oikeusjutussa viitattiin kuuteen tuomioistuinratkaisuun, joita ei oikeasti ollut olemassa lainkaan. Tällaiset mokat voivat olla kohtalokkaita uskottavuudelle.

Vähemmän dramaattisessa mittakaavassa ne näkyvät arkisesti: tekoäly saattaa sepittää lähdeviitteitä, tarjota vanhentuneita tilastoja tai yleistää liikaa. Ilman huolellista faktantarkastusta AI‑sisältöön jää helposti asiavirheitä, jotka vaativat nolosti korjauksia jälkikäteen – tai pahimmillaan johtavat harhaan lukijaa.

Toinen laatuongelma on geneerisyys ja pinnallisuus. Tekoälyllä tuotettu teksti tuppaa toistamaan jo netissä olevaa informaatiota kaavamaisella tavalla. Siitä puuttuu usein syvyyttä, omaperäisiä oivalluksia tai konkreettisia esimerkkejä, joita ihmiskirjoittaja toisi kokemuksensa kautta.

Yhden analyysin mukaan AI‑tekstistä voi puuttua selkeä näkökulma: ei mielipiteitä, ei tarinoita, ei persoonallista otetta – pelkkää oppikirjamaista toteamusta vailla tunnetta.

Tällainen sisältö ei erotu edukseen. Se saattaa myös olla toisteista: samat ajatukset pyöritellään hieman eri sanoilla. Lukijalle syntyy dejavu‑efekti, ettei mitään oikeasti uutta sanottu.

Lisäksi on syytä pohtia alkuperäisyyttä. Vaikka tekoäly harvoin suoraan plagioi, se rakentaa vastauksensa olemassa olevan tiedon pohjalta. Ilman ihmisen luovuutta lopputulos voi muistuttaa liikaakin muita verkkosisältöjä. Hakukoneet arvostavat uniikkia sisältöä, joten geneerisyys voi jälleen epäsuorasti heikentää näkyvyyttä – Google nostaa mieluummin esiin asiantuntijan oman äänen ja tuoreen näkökulman kuin kymmenennen uudelleenmuotoillun yhteenvedon samasta aiheesta.

Miten riskit voi hallita?

Tekoälyä ei silti tarvitse hylätä täysin sisällöntuotannossa – sen tuottavuusetuja ei käy kiistää. Oleellista on tunnistaa edellä mainitut riskit ja hallita ne.

Ensimmäinen askel on käyttää tekoälyä lähtökohtana, ei loppuratkaisuna. Kirjoita ensin luonnos tekoälyn avulla, mutta varaa aikaa editointiin. Lisää mukaan oma asiantuntemuksesi, päivitä ajantasaiset tiedot ja varmista että äänensävy on brändillesi uskollinen.

Googlella ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, että sisältöä on tuotettu osin tekoälyn avulla kunhan ihminen editoi ja lisää asiantuntemusta lopputulokseen. Toisin sanoen — ihmisen tekemä viimeistely on se ratkaiseva laadun tae.

Toinen keino on hyödyntää työkaluja, jotka on suunniteltu tunnistamaan ja parantamaan AI‑tekstin heikkouksia. Markkinoilla on jo palveluja, joiden avulla voit analysoida tekstin “inhimillisyyttä” ja sujuvoittaa kieltä. Tällainen työkalu toimii eräänlaisena virtuaalisena oikolukijana, joka varmistaa että AI‑avusteinen teksti resonoi oikeasti lukijoiden kanssa.

Lopuksi — vastuu on aina ihmisellä. Tekoäly on tehokas apuri sisällöntuotannossa, mutta se ei kanna reputusta puolestasi!

Varmista siis aina ennen julkaisua, että sisältö tuntuu aidolta, virheet on korjattu ja viesti on tavoitteidesi mukainen. Näin voit huoletta hyödyntää AI:n nopeutta ilman, että brändisi tai yleisösi luottamus joutuu vaaraan. 🥷