Tekoäly kirjoittaa. Paljon. Ja nopeasti. Mutta samalla kun sisältöä syntyy enemmän kuin koskaan, yhä useampi pysähtyy kysymään: Tuntuuko tämä aidolta? Ja juuri se kysymys tekee aitoudesta niin arvokasta – se ei ole enää vain tunne, vaan kilpailuetu.

Geneerinen vs. aito – erotettavissa ”silmät kiinni”?

Oletko koskaan lukenut artikkelia, joka “kuulostaa ihan oikealta”, mutta ei kuitenkaan sano mitään? Se on tekoälyn kultaista keskitasoa: moitteetonta kieltä, mutta ei tunnetta, ei näkökulmaa, ei särmää.

Tällainen sisältö on kuin liukuhihnalta tullut automaattikahvi: ei paha, muttei mieleenpainuvakaan. Ja sitä netti on nyt täynnä.

Aito sisältö taas tekee jotain muuta.

Se tuntuu siltä, että sen on kirjoittanut joku, jolla on oikeasti asiaa – ei vain tarve julkaista lisää. Siinä on oma ääni, omia esimerkkejä, ehkä jopa joku moka tai tunnustus. Ja juuri siksi lukija pysähtyy.

Ihmiset aistivat aitouden yllättävän nopeasti. Jos tekstissä on säröä, se ei haittaa – päinvastoin.

Se tuntuu elävältä.

Miksi aitous vaikuttaa luottamukseen?

Ajatellaan hetki brändiäsi – oli se henkilökohtainen tai yrityksen. Kun joku lukee tekstisi, hän kohtaa sinut. Siksi jokainen artikkeli, sähköposti tai somepäivitys on kuin pieni keskusteluhetki. Jos ääni on kylmä ja geneerinen, vastaanotto jää viileäksi.

Mutta kun ääni on inhimillinen, lukija uskoo, että tekstin takana on oikea ihminen. Ja se synnyttää luottamusta.

Tutkimukset puhuvat samaa kieltä:

• Yli 50 % kuluttajista suhtautuu varauksella sisältöön, jonka he epäilevät olevan tekoälyn kirjoittama.
• Noin 20 % menettää kiinnostuksensa täysin, jos teksti tuntuu liian generoidulta.
• Ja ehkä yllättävintä: 1 lukija 4:stä kokee brändin persoonattomaksi, jos sisältö ei tunnu ihmisen kirjoittamalta.

Eli kyse ei ole vain sisällöstä. Kyse on siitä, miltä se tuntuu.

Autenttisuus ei tarkoita täydellisyyttä

Tässä kohtaa moni säikähtää: ”Mutta enhän minä ole kirjailija!” – ei tarvitse ollakaan. Aitous ei ole täydellisesti hiottua ilmaisua. Se on rehellistä.

Voit esimerkiksi sanoa suoraan:

• “Rehellisesti, en ole varma, miten tämä toimii – mutta kerron, mitä itse tein.”
• “Tässä kohtaa mokasin – ja opin siitä enemmän kuin mistään onnistumisesta.”

Tämäntyyppiset lauseet eivät löydy tekoälyn sanakirjasta. Mutta lukija muistaa ne.

Aitous syntyy pienistä asioista:

• Oma kokemus
• Rohkea mielipide
• Paikallinen viittaus (ei vain “verkkokauppa”, vaan “K-Raudan jätevesiputket”)
• Arkinen esimerkki

Miten aitous näkyy käytännössä?

Kuvitellaan kaksi blogia samasta aiheesta: “Miten johtaa tiimiä etänä?”

Versio A:

Etäjohtaminen vaatii selkeää viestintää, tavoitteiden asettamista ja luottamuksen rakentamista. Kommunikoinnin tärkeys korostuu, kun fyysinen kontakti puuttuu…

(Mitä sanottiin? Ei juuri mitään uutta.)

Versio B:

Kun aloitin etäjohtajana keväällä 2020, en tiennyt, missä tiimini edes oli. Ensimmäiset kuukaudet menivät siihen, että opin olemaan kysymättä “kuuluuko” jokaisessa Slack-viestissä. Opin, että tärkeämpää kuin viesti on rytmi – se, että joku kuulee sinut säännöllisesti.

(Ja lukija nyökkäilee: samaistun.)

Mutta saako tekoälyä käyttää?

Totta kai saa. Ja moni käyttääkin.

Mutta yksi asia on tärkeä: älä julkaise raakatekstiä sellaisenaan. Anna sille vähän lämpöä, omaa ääntä, kontekstia. Viimeistele se.

Tai käytä apuna työkalua, kuten humanizer.fi, joka on suunniteltu juuri tähän: se poistaa geneerisyyden ja palauttaa tekstiin ihmisen sävyn. Se ei kirjoita puolestasi – se säästää aikaa tekemällä koneen jäljestä inhimillisempää.

Ajattele sitä editorina, joka tietää, miltä oikea suomalainen teksti kuulostaa.

Aitous on paras erottaja

Tekoälyn aikakaudella aito teksti ei huku – se erottuu. Kun kaikki muut julkaisevat koneen tuottamaa “ihan ok” -tekstiä, sinä voit julkaista sisältöä, joka pysäyttää.

Se ei ole taikatemppu. Se on valinta:

• Kirjoitatko niin kuin haluat tulla kuulluksi?
• Uskallatko olla ihminen?

Jos kyllä – lukija huomaa. Ja palaa takaisin.