Kuinka tekoälyä voi käyttää vastuulli­sesti sisällön­tuotannossa?

Vastuullinen tekoälyn käyttö

ChatGPT kirjoittaa, säätää sävyjä, ideoi otsikoita ja tiivistää tekstejä. Kuulostaa aika hyvältä, vai mitä? Mutta kun puhutaan sisällöntuotannosta – blogeista, artikkeleista, uutiskirjeistä tai koulutöistä – nousee pintaan yhä useammin kysymys: Missä kulkee vastuun raja? Voiko tekoälyä käyttää eettisesti – ja miten se tehdään niin, ettei lipsahdeta harmaalle alueelle?

Tässä artikkelissa käymme läpi konkreettiset tavat, joilla tekoälystä saa parhaan hyödyn irti vastuullisesti ja läpinäkyvästi – ilman, että uskottavuus kärsii tai sisältö muuttuu “koneen näköiseksi”.

Miksi vastuullisuus ei ole enää vain “nice to have”?

Muistatko ajan, jolloin tekoäly oli jotain scifissä vilahtelevaa taustateknologiaa? Nyt se on arkea: Google kirjoittaa hakutuloksia puolestasi, kone auttaa tiivistämään uutisia ja tuhannet sisällöntuottajat pyytävät ChatGPT:tä tekemään ensimmäisen luonnoksen artikkelista.

Mutta samalla tekoälyn käytöstä on tullut uusi eettinen kenttä, jota ei voi enää ohittaa olankohautuksella.

Syitä on monia:

  • Luottamus lukijoihin: Kukaan ei halua huomata puolivälissä blogipostausta, että se on tylsästi generoitu.
  • Asiavirheiden riski: Tekoäly keksii välillä täysin hatusta “faktoja”, joita ei oikeasti ole olemassa.
  • Kopiointiepäilyt: Varsinkin kouluissa tekoälyn käyttö voi johtaa vilppiepäilyihin – aiheesta tai ilman.
  • Algoritmien huomio: Vaikka Google ei suoraan rankaise AI-tekstistä, se kyllä suodattaa sisältöä, joka ei tuo lukijalle arvoa.

Toisin sanoen: tekoäly itsessään ei ole ongelma – mutta se, miten sitä käytetään, voi olla.

Tekoäly avuksi, ei isännäksi

Yksi hyvä perusohje on tämä: sinä olet kirjoittaja – tekoäly on vain apuri.

Jos annat ChatGPT:n kirjoittaa kaiken alusta loppuun ja painat ”julkaise”, et ole enää sisällöntuottaja. Olet sisällön jakelija. Ja silloin sinä et enää kontrolloi, mitä julkaiset – vaan kone tekee sen puolestasi.

Mutta kun käytät tekoälyä luonnosten tekemiseen, otsikkoideoiden hahmotteluun tai tekstin rytmin hiomiseen – ja lisäät sen jälkeen oman näkemyksesi, kokemuksesi ja sävysisilloin tekoäly toimii niin kuin sen pitäisikin.

Tätä voi verrata toimittajan ja tutkijan yhteistyöhön:

  • Tekoäly tuo raakadataa ja alustavaa jäsentelyä.
  • Sinä teet johtopäätökset, säilytät äänen ja tuotat lopullisen sisällön.

Tämä on vastuullista tekoälyn käyttöä.

3 selkeää periaatetta vastuulliseen AI-sisällöntuotantoon

1. Laatu ennen määrää

AI tekee määrää. Sinä huolehdit laadusta.

Vastuullinen sisällöntuottaja kysyy:

  • Onko tämä teksti oikeasti hyödyllinen lukijalle?
  • Onko tässä jotain, mitä minä itse voisin lisätä – kokemusta, esimerkkejä, mielipiteitä?
  • Voinko seistä tämän sisällön takana, jos joku kysyy?

Jos vastaus näihin kysymyksiin on “en oikein tiedä” tai “no mutta tekoäly teki…”, on hyvä ottaa askel taaksepäin ja miettiä hetki.

Hyvään sisältöön kuuluu:

  • Omaperäisyys: Et kirjoita samaa kuin muut – tuot mukaan jotain omaa.
  • Selkeys: Lukija ymmärtää, mistä puhut.
  • Luotettavuus: Kaikki faktat on tarkistettu.

Tekoäly ei tee näitä puolestasi. Mutta se voi auttaa alkuun.

2. Faktat pitää tarkistaa – aina

Tämä on yksinkertainen, mutta yllättävän usein unohdettu juttu. Tekoäly saattaa kirjoittaa:

“Vuonna 2022 tehty tutkimus osoitti, että 73 % suomalaisista…”

Ja sinä ajattelet: “Okei, vaikuttaa uskottavalta.” Mutta kun haet lähdettä – sitä ei ole.

Tämä ei ole harvinaista. GPT-mallit voivat “hallusinoida” lähteitä, prosentteja, yritysnimiä ja jopa lakitekstejä. Ne eivät valehtele pahuuttaan – ne vain arvaavat todennäköisen vastauksen.

Siksi vastuullinen tekijä tarkistaa jokaisen numeron, lainauksen ja väitteen. Tarvittaessa vaihtaa koko kappaleen pois, jos ei löydy tukea.

Tai käyttää AI:n tuottamaa kohtaa vain rungon muotoiluun ja kirjoittaa sisällön itse uusiksi.

3. Kerro, jos tekoäly auttoi – silloin kun se on oleellista

Läpinäkyvyys rakentaa luottamusta.

Et tietenkään kerro jokaisessa blogissa, että “Hei, muuten kysyin ensin ChatGPT:ltä runkoehdotusta”. Mutta tietyissä tilanteissa on hyvä mainita, jos tekoäly on ollut isompi osa prosessia – esimerkiksi:

  • Opiskelijatöissä (vaikka et käyttäisi suoraa sisältöä, voit kertoa, jos hyödynsit AI:ta ideoinnissa)
  • Julkisissa raporteissa tai mediajulkaisuissa
  • Valmennus- tai opetusmateriaaleissa

Vastuullinen tekoälyn käyttö ei tarkoita, että siitä pitää tehdä numero – mutta sitä ei myöskään tarvitse piilotella. Kyse on mittasuhteista ja tarkoituksesta.

Entä kaupallinen kirjoittaminen? Miten pitää rajan puhtaana?

Freelancer, copywriter tai markkinoija saattaa miettiä: ”Saanko käyttää tekoälyä työssäni?”

Vastaus: kyllä. Mutta asiakkaan pitää saada se, mitä hän tilasi.

Jos hän pyytää sinua “kirjoittamaan kampanjablogin asiakkaan äänellä” ja sinä syötät brändikuvauksen ChatGPT:lle ja lähetät lopputuloksen takaisin ilman mitään omaa panosta – se ei ole enää kirjoittamista. Se on copy-paste -palvelu.

Vastuullinen copywriter:

  • käyttää tekoälyä ideoihin, otsikoihin, luonnoksiin
  • testaa erilaisia versioita, säätää sävyä
  • mutta tekee viimeistelyn itse ja varmistaa, että lopputulos kuulostaa brändiltä, ei bottilta

Ja jos aikaa ei ole – silloin voit ottaa avuksi esimerkiksi humanizer.fi:n, joka auttaa muokkaamaan AI:n tekstin aidommaksi ja tyylillisesti sopivaksi. Se on vähän kuin työkaveri, joka käy tekstin läpi ja poistaa kaiken, mikä kuulostaa liian “ChatGPT:ltä”.

Myös opettaminen ja koulutus hyötyvät vastuullisesta AI-käytöstä

Tässä kohtaa astuu kuvaan “Eero”, meidän opettaja- tai koulutuspersona.

Moni opettaja miettii, miten suhtautua tekoälyyn luokkahuoneessa. Kieltää kokonaan? Antaa vapaat kädet?

Paras tapa tuntuu olevan tämä: opeta, miten tekoälyä käytetään vastuullisesti.

Esimerkiksi:

  • Anna tehtävä, jossa AI:ta saa käyttää taustatyöhön, mutta pyydä opiskelijaa dokumentoimaan, miten sitä käytettiin.
  • Käykää yhdessä läpi, miltä AI:n tuottama teksti näyttää – ja miten sitä voisi parantaa.
  • Näytä, miten tunnistetaan kliseiset rakennevirheet ja robottimainen rytmi.

Tällä tavalla tekoäly muuttuu uhasta välineeksi. Eikä pelkästään oppimisessa – vaan myös eettisessä kasvussa.

Yhteenveto: hyvä sisältö syntyy ihmiseltä – vaikka kone auttaisi

Tekoälyä voi käyttää fiksusti ja vastuullisesti. Se ei tarkoita, että jokaisen sanan pitää olla täysin omaa keksintöä. Mutta se tarkoittaa, että:

  • Ymmärrät, mitä AI tekee ja mitä se ei tee.
  • Tarkistat, ettei teksti sisällä virheitä, harhaanjohtavaa tietoa tai tyhjiä kliseitä.
  • Viimeistelet, jotta lukija kokee, että joku oikeasti ajatteli häntä tätä tekstiä tehdessä.

Jos käytät AI:ta, käytä sitä kuten hyvä ammattilainen käyttäisi assistenttia: apuna, mutta ei korvikkeena.

Tee sisällöstäsi jotain, johon voit itse olla ylpeästi tyytyväinen – ja josta lukija kiittää. Se on vastuullista tekoälyn käyttöä.


Tekoälytekstistä luonnollista – sekunneissa.