Tyyliopas on sisällöntuottajan kartta ja kompassi. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä hyötyä yhtenäisistä kirjoitusohjeista on (vihje: ne säästävät aikaa ja hermoja) ja miten sellainen tehdään alusta loppuun. Lopussa sinulla on pohja, jolla varmistat, että jokainen teksti kuulostaa “samalta kirjoittajalta” – vaikka tekijöitä olisi tiimissä monta.

Mikä on kirjoitustyyliopas ja miksi tarvitset sellaista?

Kuvittele, että jokainen uusi tekstiprojekti aloitettaisiin puhtaalta pöydältä miettien, kirjoitetaanko sana internet isolla vai pienellä alkukirjaimella, tai puhutaanko “asiakkaista” vai “kumppaneista”.

Kuulostaa uuvuttavalta, eikö? Siksi on kirjoitustyyliopas.

Se on dokumentti (usein varsin tiiviskin), johon on koottu kaikki tärkeät säännöt ja suuntaviivat kirjoittamiseen ja sisältöön liittyen juuri sinun brändillesi tai tiimillesi.

Hyvä tyyliopas varmistaa, että kaikki puhuvat samaa “kieltä” ja sisältö tuntuu yhtenäiseltä lähteestä riippumatta[17]. Netflixin ja IBM:n kaltaiset suuryritykset hyödyntävät tyylioppaita pitääkseen viestinsä terävänä ja yhdenmukaisena[18], mutta yhtä lailla siitä on hyötyä pienelle tiimille tai henkilöbrändille.

Ilman tyyliopasta syntyy helposti sähläystä. Yksi markkinoinnin kirjoittaja käyttää emojeita Instagram-postauksessa, toinen ei kehtaa käyttää kun yhteisiä ohjeita ei ole, ja lopputuloksena brändin tone of voice rakoilee.

Tai ehkä tiimissä kinastellaan, onko sähköposti sama asia kuin sähköpostiviesti ja kumpaa termiä käytetään.

Tyyliopas ratkaisee nämä etukäteen: selkeät säännöt, jotta energia ei kulu toistuviin päätöksiin tai pienten erimielisyyksien selvittelyyn. Kuten eräs kollega kerran totesi: ”Tyyliopas säästää meiltä sen hienovaraisen raivon, joka iskee viidennen kerran pilkkusääntöjä viilatessa.” 😅

Tyylioppaan rakennuspalikat

Mitä kaikkea tyylioppaaseen sitten laitetaan?

Ääni ja sävy ovat keskiössä. Tämä selittää, miltä brändisi kuulostaa. Kuten aiemmassa artikkelissa (Brändin ääni ja sävy) käsiteltiin, määrittele 3–5 avainsanaa kuvaamaan tyyliä.

Esimerkiksi: “rentous, asiantuntevuus, rohkaisevuus”. Kerro lyhyesti, mitä kukin tarkoittaa käytännössä. Voit lisätä muutaman esimerkkilauseen: Rentous: “Moikka, kiva kun löysit paikalle!” vs. Virallinen: “Hyvä osallistuja, olemme tyytyväisiä saapuessanne.” – ja mainita, kumpi tyyli teillä on käytössä (tässä tapauksessa tietysti ensimmäinen).

Tärkeää on myös ohjeistaa, miten sävy vaihtelee tilanteen mukaan.

Tyylioppaassa voi olla alaluku “Sävyn vaihtelu esimerkein”: esim. Asiakaspalautteeseen vastaaminen – pidetään kohteliaan rauhallinen sävy, vältetään vitsailua. Mainosteksti someen – uskalletaan olla leikillisiä ja houkuttelevia, käytetään huutomerkkejä niukasti jne.

Tämä antaa tiimille pelisilmää eri tilanteisiin. “Äänensävy voi muuttua tilanteen mukaan, kuten blogikirjoituksen kirjoittaminen vs. reklamaatioon vastaaminen,” opastetaan usein tyylioppaissa[19].

Samakin brändi voi puhutella eri tavalla harmistunutta asiakasta kuin innokasta seuraajaa, pysyen silti tunnistettavana.

Kirjoittamisen säännöt tulevat seuraavana. Tähän osioon listataan ne pienet mutta tärkeät valinnat kieliopista ja muotoilusta:

Kieliopilliset valinnat

Onko teitittely käytössä vai sinuttelu? (Usein valitaan jompi kumpi ja pitäydytään siinä tietyissä kanavissa.) Kirjoitetaanko puhuttelussa Sinä isolla? (Monesti markkinoinnissa “sinä” pienellä koetaan läheisemmäksi.) Entä päivämäärien ja kellonaikojen formatointi: 1.1.2025 vai 1. tammikuuta 2025? Puhutaanko “prosenttia” vai käytetäänkö %-merkkiä? Listaa ne asiat, joihin haluat yhden käytännön.

Sanastovalinnat

Onko teillä joitain preferoituja termejä? Esimerkiksi päättää, kutsutaanko asiakasta asiakkaaksi vai kumppaniksi, onko työntekijä tiimiläinen vai henkilöstön jäsen.

Jos brändillä on tuotenimiä tai erisnimiä, varmistetaan niiden oikeinkirjoitus (vaikkapa “ProductX” aina isolla X:llä, ei “Product X”). Myös, jos haluat välttää tiettyjä sanoja, laita ne listalle: esim. “Älä käytä sanaa edullinen – käytämme mieluummin huokeahintainen brändisyistä” tjsp.

Muotoilu ja välimerkit

Tähän kuuluvat mm. otsikointityylit (esim. “Kirjoitetaanko Kaikki Sanat Isoilla Kirjaimilla Otsikossa vai Vain Ensimmäinen?”), luetelmaviivojen tyyli (alkaako jokainen isolla alkukirjaimella ja loppuuko pisteeseen vai ei), sekä erikoisjutut kuten Oxfordin pilkku (käytättekö sitä luetteloissa englannissa, ja suomessa ei sellaista olekaan).

Vaikka nämä vaikuttavat nippelitiedolta, tyylioppaassa on hyvä olla yhtenäinen ohje esimerkiksi siitä, miten kirjoitetaan numerot (alle 10 kirjoitetaan sanoina vai numeroina?) – näin jokainen teksti noudattaa samaa logiikkaa.

Muista, että tyyliopas voi kehittyä ajan myötä. Sen ei tarvitse kerralla olla täydellinen. Voi aloittaa ydinasioista ja täydentää, kun uusia tarpeita ilmenee.

Askel askeleelta: oman tyylioppaan luominen

1. Aloita tavoitteesta ja laajuudesta

Mieti, kuka tyyliopasta käyttää ja mihin se rajataan. Onko se vain kirjoitustyyliopas (keskittyy kieleen) vai myös visuaalisen ilmeen ohjeistus samassa? Monesti graafinen ohjeisto on erillinen ja kirjoitusopas oma, mutta ne voivat olla sisaruksia. Päätä myös, tehdäänkö opas suomeksi, englanniksi vai molemmilla, jos toimit monikielisesti.

2. Kerää nykytilan esimerkit

Katso olemassa olevia tekstejäsi. Mitkä miellyttävät? Mitkä eivät kuulosta ihan siltä kuin haluaisit? Poimi hyviä ja huonoja esimerkkejä.

Nämä konkretisoivat ohjeita. Esimerkiksi, sisäisessä keskustelussa on ehkä käyty läpi jokin moka (“Se yksi uutiskirje kuulosti liian myyntimieheltä, ei mennä siihen suuntaan”) – kirjaa ylös, mitä siitä opittiin (“ole aito, älä ylisano tuotteita liikaa”).

3. Määrittele ääni

Kuten aiemmin mainittiin, kiteytä brändipersoona adjektiiveiksi. Käytä tarvittaessa analogiaa: “Brändimme on kuin asiantunteva ystävä – se neuvoo, mutta ei saarnaa”. Tämä lause jo kertoo paljon äänensävystä.

Voit myös listata, mitä brändin ääni ei ole (“ei sarkastinen, ei ylidramaattinen, ei liian tekninen”). Rakenna pieni tarina oppaaseen, se elävöittää lukemista.

4. Sävyn soveltaminen

Laadi eri tilanteista 2–3 esimerkkiä tyylioppaaseen. Käytä todellisia käyttötapauksia: esim. “Näin vastaamme somekommentteihin vs. näin kirjoitamme lehdistötiedotteen otsikon”.

Kirjoita mallit auki. Tämä on erittäin hyödyllistä uusille tiimiläisille: he näkevät heti konkreettisesti, miltä lopputuloksen pitäisi näyttää.

5. Kieliasun detaljit

Nyt nitty-gritty-kohtaan. Ala listata päätöksiä: puhuttelumuoto, termit, lyhenteiden käyttö, isot kirjaimet, jne. Tähän osuuteen voi käyttää olemassa olevia yleisiä oppaita pohjana – esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on ohjeita yleiskielen oikeinkirjoitukseen, AP Stylebook englanniksi jne.

Voit vaikka mainita, että “pohjaudumme kirjoitusoppaassamme pitkälti Helsingin Sanomien tyylioppaaseen, poikkeuksena seuraavat erityiskohdat: …” mikäli se helpottaa. Tai jos haluat seurata jotain standardia, kerro se.

Muista mainita erikseen, jos teillä on poikkeamia yleisestä käytännöstä. Esim. ehkä päätätte käyttää hymiöitä virallisemminkin – laita se kirjaan ettei joku poista niitä korjausvaiheessa luullen virheeksi.

6. Julkaise ja jaa tiimille

Tyyliopas on hyödytön, jos se pölyttyy laatikossa. Jaa se kaikille kirjoittajille, käy yhdessä läpi pääkohdat. Voit tehdä lyhyen koulutuksen, jossa esität muutaman esimerkin (vaikkapa käännät pienen tekstinpätkän “yleistyylistä” teidän tyyliinne yhdessä porukan kanssa – hyvä harjoitus!).

Kannusta käyttämään opasta aktiivisesti. Se ei ole byrokraattinen sääntökirja, vaan työkalu, joka helpottaa jokapäiväistä hommaa.

7. Päivitä tarvittaessa

Ajan mittaan huomaatte ehkä uusia asioita, joita pitäisi lisätä. Tee päivitys mielellään keskitetysti vaikka kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Pidä versiohistoriaa, jotta kaikki tietävät mikä on uusin totuus.

Jos tiimi kasvaa tai brändi pivottaa uuteen suuntaan, tyyliopasta voi ja pitääkin rukata. Se ei ole kiveen hakattu, vaan elävä dokumentti.

Hyötyjä ja tuloksia

Hyvin tehty tyyliopas tuo nopeasti havaittavia hyötyjä.

Ensinnäkin, sisällöntuotanto nopeutuu. Kun on epävarma kohta (“kirjoitetaanko webinaari vai webinaari isolla?” – no, oppaasta katsoo ja jatkaa eteenpäin), ei tarvitse pysäyttää tekemistä.

Toisekseen, sisällön laatu ja yhdenmukaisuus paranevat. Lukijat huomaavat punaisen langan: kaikessa materiaalissa on sama fiilis. Tämä rakentaa brändin uskottavuutta. Kuten aiemmin mainittiin, yhtenäisyys voi vaikuttaa ihan viivan allekin positiivisesti[3].

Myös uudet työntekijät tai kumppanit pääsevät nopeammin mukaan. Kun vaikkapa otat freelancerin avuksi blogiin, tyylioppaan lähettäminen hänelle on kullanarvoista – näin hän ymmärtää sävyn heti, eikä hänen tekstinsä eroa joukosta kuin peukalo keskellä kämmentä.

Eräs koulutuksen parissa työskentelevä persoona “Eero” voisi hyödyntää tyyliopasta opettaessaan opiskelijoille hyvää viestintää: näyttäisi, että näin organisaation viesti pysyy reilassa, ja samalla opiskelijat oppivat pohtimaan omaa ääntään.

Tyyliopas käyttöön rohkeasti

Vaikka tyyliopas kuulostaa kovin muodolliselta, älä pelästy. Sen teko voi olla hauskaakin – pääsette tiiminä määrittämään, millainen teidän brändinne on ihmisenä.

Siinä oppii itsekin ymmärtämään syvemmin brändin arvoja ja tavoitteita. Ja mikä parasta, kun arki on kiireistä ja pitää suoltaa tekstiä lennossa, tyyliopas on turvaverkko.

Se muistuttaa: “näin meillä on sovittu, teenpä tämän kohdan sen mukaan” – ja voilá, homma valmis – ilman ylimääräistä jahkailua.