Moni globaali tekoälypalvelu joutuu kompastelemaan suomen kielen kanssa – joko tuki puuttuu kokonaan tai tekstin laatu kärsii. Syynä on usein se, että suomi on pieni ja vaikea kielialue kansainvälisille toimijoille. Nyt tarkastellaan, miksi kansainvälisillä AI-tekstin “inhimillistäjillä” on vaikeuksia suomenkielisen sisällön kanssa.
Kieli puuttuu valikoimasta
Suomi jää usein suurten kielten jalkoihin. Moni suosittu AI-työkalu ei ole lainkaan käytettävissä suomeksi. Esimerkiksi QuillBot lisäsi humanisointi-ominaisuuteensa useita eurooppalaisia kieliä, mutta suomea ei listalla ole.
Samoin monet tekoälyyn perustuvat sovellukset ja chatbotit lanseerataan ensin englanniksi ja muilla suurilla kielillä – suomi saattaa tulla mukaan vasta myöhemmin, jos ollenkaan.
Taustalla on datan puute ja kaupalliset realiteetit: suomenkielistä aineistoa on maailmanlaajuisesti vähän verrattuna vaikkapa englantiin, ja siksi kieli ei houkuttele kehittäjiä samalla tavalla.
On paljastavaa, että jopa laajasti kouluissa käytetty Turnitin AI -tunnistin osaa tällä hetkellä havaita vain englanninkielistä tekoälytekstiä, ei suomea.
Jos edes plagiaatintunnistuksen jättiläinen ei ole vielä ehtinyt suomea tukea, on helppo ymmärtää, miksi monet tekstin muokkauspalvelutkaan eivät panosta suomeen.
Käännöskoneen tuntua
Vaikka palvelu tukisi suomea, lopputulos saattaa kuulostaa kankealta. Kansainväliset humanisointityökalut on yleensä rakennettu englannin kielen pohjalta ja niihin on vasta jälkikäteen lisätty muita kieliä.
Tekoäly hallitsee suomen perussäännöt – jopa niin hyvin, että teksti voi olla kieliopillisesti moitteetonta – mutta silti jokin sävyssä paljastaa keinotekoisuuden, ja tämä näkyy myös hakukoneiden ja chat-palveluiden sijoituksissa.
Tyypillisiä ongelmia ovat liian muodollinen tai kirjakielinen ilmaisu sekä pienet asiayhteyteen sopimattomat sanavalinnat.
Esimerkiksi suomenkielisissä asiakaspalveluboteissa huomaa usein, ettei äänessä ole oikea ihminen: lauseet ovat kyllä oikeita, mutta sävy on epäluonnollinen ja kaavamainen. Samoin tekoäly ei käytä suomalaisia sanontoja tai puhekielisiä ilmauksia ellei sitä erikseen käske – ja silloinkin lopputulos voi kuulostaa kömpelöltä, sillä tekoäly ei aidosti ymmärrä kulttuurista kieltä.
Lyhyesti sanoen globaalin työkalun tuottama suomenkielinen teksti saattaa olla yhtä aikaa liian täydellistä ja liian persoonatonta, jolloin kokenut lukija aistii heti robottimaisuuden.
Suomen kielen rakenteelliset haasteet
Suomen rikas taivutusmuotojen kirjo ja sanaliitot aiheuttavat päänvaivaa tekoälylle.
Kansainväliset humanisointipalvelut eivät aina hahmota, miten esimerkiksi pitkät yhdyssanat pitäisi käsitellä – ne saattavat jakaa yhdyssanan väärin tai käyttää sellaista synonyymia, joka ei taivu luontevasti oikeassa muodossa.
Lisäksi suomen lausejärjestys on joustava ja vivahteikas, kun taas monen AI-mallin tuottama teksti on rakenteeltaan yksitoikkoista.
Opettajat ovat huomanneet, että tekoälyn kirjoittamissa suomenkielisissä vastauksissa toistuvat samantyyppiset lauserakenteet ja turhan monimutkaiset ilmaukset, jotka eivät vastaa normaalin kirjoittajan tyyliä.
Pitkässäkin tekstissä AI saattaa olla epälooginen: se voi aloittaa hyvin muodollisesti ja sitten pudotella toistoja tai outoja sanavalintoja loppua kohti. Tällainen epäjohdonmukaisuus on seurausta siitä, että mallit on viritetty toisiin kieliin tai yleisiin kielen piirteisiin, eivät suomalaisen tekstin rytmiin.
Yhteenveto – miksi kotimainen ratkaisu voittaa?
Kansainvälisillä humanisointipalveluilla on siis kaksi isoa ongelmaa suomen suhteen: joko ne eivät tue kieltä lainkaan tai ne tekevät sen pintapuolisesti. Lopputuloksena suomalainen käyttäjä saa tekstin, joka ehkä läpäisee peruskorjauksen mutta jää hengettömäksi.
Suomen kielen hienouksia – kuten vivahteikasta sanajärjestystä, paikallisia sanontoja tai vaikkapa tunnelmaan sopivaa puhuttelua – globaalit työkalut eivät hallitse. Siksi tarvitaankin suomen kielelle omistautuneita työkaluja.
Humanizer.fi on vastaus juuri tähän ongelmaan: se on tehty suomen kielen ehdoilla, eikä sitä tarvitse “kouluttaa” ymmärtämään, mikä suomalaisessa tekstissä on luonnollista.
Siinä missä kansainvälinen palvelu saattaa tuottaa kielellisesti korrektin mutta elottoman lopputuloksen, humanizer.fi pyrkii tuottamaan tekstiä, joka tuntuu aidolta suomen kieleltä – siltä, että kirjoittaja voisi yhtä hyvin istua naapuripöydässä.
Tämä on merkittävä ero, kun halutaan vakuuttaa suomenkielinen lukija sekä hakukoneet tekstin laadusta.